26.04.2024
Laajennamme toimialuettamme sekä itäiselle että läntiselle Uudellemaalle ja avaamme uudet palvelupisteet 1.5.2024 Porvooseen ja Tammisaareen. Palvelemme siellä jatkossa sopimuksen mukaan sekä suomen että ruotsin kielellä työ-, rikos- ja perhe- ja perintöoikeudellisissa toimeksiannoissa.
Palvelupisteiden osoitteet 1.5.2024 lukien ovat seuraavat:
Porvoo:
Papinkatu 19
06100 Porvoo
varaukset ja tiedustelut info@aikalaki.fi
tai puhelimitse osakas Max Lindholm, 040 518 5158.
Tammisaari:
Viherlehdonkatu 11
10600 Tammisaari
varaukset ja tiedustelut info@aikalaki.fi
tai puhelimitse osakas Max Lindholm, 040 518 5158.
De nya serviceställena öppnas 1.5.2024 i Borgå och i Ekenäs
Serviceställena är öppna enligt avtal, och möjliggör ökad tillgång till finsk-, men särskilt svenskspråkiga advokattjänster för arbets-, brott- och familje- och kvarlåtenskapsrättsliga ärenden inom verksamhetsområdena för Östra Nylands tingsrätt Västra Nylands tingsrätt.
Serviceställenas adress är fr.o.m. 1.5.2024 följande:
Borgå:
Prästgatan 19
06100 Borgå
bokningar och förfrågningar info@aikalaki.fi
eller per telefon advokat, partner Max Lindholm, 040 518 5158.
Ekenäs:
Grönalundsgatan 11
10600 Ekenäs
bokningar och förfrågningar info@aikalaki.fi
eller per telefon advokat, partner Max Lindholm, 040 518 5158.
4.04.2024
Tapauksessa KKO:2024:9 sairaanhoitopiiri oli maksanut samaa tai samanarvoista työtä tekeville ensihoitajille palkkaa erisuuruisesti ajalta 1.1.2014-16.8.2019. Korkeampaa palkkaa saaneet ensihoitajat olivat siirtyneet 1.1.2014 työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaisella liikkeen luovutuksella sairaanhoitopiirin palvelukseen. 1.5.2014 alkaen sairaanhoitopiiri oli siirtynyt soveltamaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta kaikkien ensihoitajien osalta. Tämä tarkoitti sitä, että samaa työtä tekevien ensihoitajien tehtäväkohtainen palkka oli määritelty yhdenvertaisesti, mutta palkan erot johtuivat maksetuista palkan lisistä. Korkeampaa palkkaa saaneet saivat entisen palkan ja uuden tehtävänkohtaisen palkan erotusta kiinteän lisän tai rekrytointilisän. Liikkeen luovutuksen yhteydessä siirtyneiden ensihoitajien työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 30.4.2014. Vuosina 2016-2019 sairaanhoitopiiri oli ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla palkkaeroja ryhdyttiin poistamaan 1.1.2019 lukien.
Liikkeen luovutuksen perusteella oli arvioitava palkkaeron hyväksyttävyys, sekä se, että mikä oli kohtuullinen aika poistaa palkkaeroavaisuus. Käräjäoikeuden mukaan hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta koskien palkkausta ei ollut sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne. Taloudellisella tilanteella voi olla vaikutusta, kun arvioidaan palkkaerojen harmonisointiin tarvittavaa kohtuullista aikaa. Käräjäoikeus oli katsonut, että kohtuullinen harmonisointiaika olisi noin kaksi vuotta. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että palkkaero oli suuri. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että sairaanhoitopiiri oli rikkonut TSL 2:2.1 työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitetta 1.1.2014 lukien, koska se ei ollut poistanut palkkaeroa kohtuullisessa ajassa eikä se ollut esittänyt hyväksyttävää syytä menettelylleen.
Korkeimman oikeuden perusteluiden mukaan on myös otettava huomioon neuvoston direktiivi 2001/23/EY työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. Kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan ne luovuttajan oikeudet ja velvoitteet, jotka johtuvat luovutuksen tapahtuessa voimassa olleesta työsopimuksesta tai työsuhteesta, siirtyvät tällaisen luovutuksen seurauksena luovutuksensaajalle. Lisäksi korkein oikeus katsoi, että sairaanhoitopiiri on aloittanut palkkaharmonisointiin tähtäävät konkreettiset toimet jo vuonna 2016 kesällä, jolloin harmonisointisuunnitelma oli hyväksytty, ja tätä on voitu pitää riittävänä ja ymmärrettävänä toimenpiteenä. Korkeimman oikeuden mukaan ei ole mitään yleisesti hyväksyttävää enimmäisaikaa, jonka kuluessa harmonisointi koskien palkkaeroja tulisi tehdä, vaan kohtuullinen aika on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon kokonaisuus. Asiassa korkein oikeus siis katsoi, että sairaanhoitopiiri ei ollut menetellyt vastoin työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Korkein oikeus pitää myös uskottavana työnantajan selvityksen siitä, että työnantajalla ei ole ollut muita keinoja palkkaerojen tasoittamiseen. Yksi oikeusneuvos oli eri mieltä kohtien 8-15 osalta.
4.01.2024
Työttömyysturvaan on tulossa vuoden 2024 aikana useita lakimuutoksia, joista osa astui voimaan 1.1.2024. Muutoksia on tulossa lisää kevään ja syksyn aikana.
1.1.2024 voimaan astuneet muutokset
Omavastuuaika pitenee
Työttömyysturvan omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuajalla tarkoitetaan työttömyysturvan alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Seitsemän päivän omavastuuaika vastaa noin puoltatoista viikkoa.
Lomakorvaus jaksotetaan
Muutos koskee työsuhteita, jotka ovat päättyneet 1.1.2024 tai sen jälkeen. Lomakorvauksen jaksottaminen tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomapäiviä, niistä maksettava lomakorvaus siirtää työttömyysturvan alkamista korvausta vastaavalla ajalla. Esimerkiksi yhden kuukauden palkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiosidonnaista noin kuukaudella. Jaksotuksen jälkeen alkaa vielä edellä mainittu omavastuuaika. Aiemmin lomakorvauksella ei ollut vaikutusta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen.
Kansaneläkeindeksin jäädytys
Kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä seuraa, etteivät etuudet joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Jäädytys on voimassa 2024–2027.
Myöhemmin tapahtuvat muutokset
1.4.2024
Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan.
Työttömyysturvan 300 euron suojaosuus poistuu, eli työttömyysjaksolla saatu palkka vaikuttaa heti päivärahan suuruuteen.
1.8.2024
Vuorotteluvapaajärjestelmä ja aikuiskoulutustuki ovat tarkoitus lakkauttaa, mutta eduskuntakäsittely muutoksesta ei ole vielä alkanut. Näillä näkymin vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024.
1.9.2024
Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto ja työttömyyskassan jäsenyysehto pitenevät kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen.
Työttömyysturvan työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Aiemmin työssäoloehdon täyttyminen edellytti vähintään 18 tunnin työskentelyä viikossa noin puolen vuoden ajan, mutta jatkossa edellytetään, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran (930 e kuukaudessa).
Ansiopäivärahan taso porrastetaan. Päiväraha laskee 80 % tasolle kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (n. kaksi kuukautta) ja 75 % tasolle 34 työttömyysviikon jälkeen (n. kahdeksan kuukautta). Muutoksen eduskuntakäsittely ei ole vielä alkanut.
Työskentely palkkatuella ei jatkossa kerrytä työssäoloehtoa. Muutoksen eduskuntakäsittely ei ole vielä alkanut.
Osasta työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä aiotaan luopua, mutta muutosten eduskuntakäsittely ei ole vielä alkanut.
7.12.2023
Osakkaamme Esa Schön on valittu Suomen Pyöräilyn kurinpitolautakunnan jäseneksi. Tämän lisäksi Esa toimii myös Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n antidopingasioiden kurinpitolautakunnan puheenjohtajana, Suomen Voimisteluliiton kurinpitolautakunnan jäsenenä, Suomen Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan jäsenenä sekä Mestiksen hallituksen jäsenenä.
12.07.2022
Asian tausta ja lähtökohdat
Työntekijä A:n ja työnantajayhtiö B Oy:n välisen työsopimuksen mukaan A:n säännöllinen työaika oli 37,5 tuntia viikossa. A:n työsuhteessa noudatettiin työsopimuksen mukaan suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta niiltä osin, kuin työsuhteen ehdoista ei ollut sovittu työsopimuksessa. Kyseistä työehtosopimusta muutettiin työsopimuksen solmimisen jälkeen määräajaksi ns. kiky-sopimuksen perusteella lisäämällä työntekijöiden vuosittaista työaikaa 24 tunnilla ilman ansiotason korotusta. Työehtosopimuksen määräyksen mukaan työajan pidennyksen tarkemmasta toteuttamisesta sovittiin paikallisesti.
A:n työnantaja B Oy oli toteuttanut työajan pidennyksen siten, että työntekijöiden viikoittaista työaikaa lisättiin puolella tunnilla. A:n työaika piteni siten 37,5 tunnista 38 tuntiin viikossa. A vaati, että B Oy velvoitetaan korvaamaan hänelle palkkaa puolen tunnin viikoittaisesta lisätyöstä, koska B Oy oli toiminut A:n ja B Oy:n solmiman työsopimuksen vastaisesti eikä työnantajalla A:n mukaan ollut oikeutta muuttaa työsopimuksen ehtoa yksipuolisesti.
Mistä asiassa oli oikeudellisesti kysymys?
Tapauksen keskiössä oli kysymys siitä, voitiinko työehtosopimuksella heikentää työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa, kun työsopimus oli solmittu ennen työehtosopimuksen työajan pidentämistä koskevan määräyksen voimaantuloa.
Työehtosopimuslain 6 §:n mukaan, jos työsopimus ja noudatettava työehtosopimus ovat joiltain osin ristiriidassa, noudatettavaksi tulee näiltä osin työehtosopimuksen määräykset. Kyseisen lainkohdan ei kuitenkaan ole oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa katsottu olevan esteenä työoikeudessa vahvana pääsääntönä noudatetun edullisemmuussäännön soveltamiselle. Edullisemmuussäännön mukaan työsuhteen eri normilähteiden ollessa ristiriidassa keskenään, noudatettavaksi tulee se ehto, joka on työntekijän kannalta edullisin.
Edullisemmuussäännön pääsääntöisestä luonteesta huolimatta työtuomioistuin on eräissä tapauksissa katsonut, että työehtosopimuksella on ollut mahdollista sopia edullisemmuussäännöstä poikkeamisesta ja työsopimuksen ehtoja heikentävistä määräyksistä. Työtuomioistuin on katsonut poikkeamisen olevan tietyin edellytyksin mahdollista silloinkin, kun työsopimus on solmittu ennen työehtosopimuksen määräysten voimaantuloa. Korkein oikeus ei ole ottanut kysymykseen kantaa ennen nyt kyseessä olevaa ratkaisua.
Miten korkein oikeus arvioi asiaa?
Korkein oikeus totesi ensinnäkin, että työehtosopimuslain edellä mainitun 6 §:n sanamuodon perusteella työehtosopimuksen määräysten ensisijaisuuden kannalta ei ole merkitystä, onko työehtosopimuksen kanssa ristiriidassa oleva työsopimuksen ehto työntekijän kannalta edullisempi vai heikompi. Toisaalta korkein oikeus totesi, että työoikeudessa on edellä todetusta huolimatta noudatettu pääsääntönä edullisemmuussääntöä. Tämän jälkeen korkein oikeus kuitenkin jatkoi toteamalla, että työehtosopimuslain esitöiden, työtuomioistuimen ratkaisukäytännön sekä oikeuskirjallisuuden perusteella työehtosopimuksen määräykset voivat edullisemmuusperiaatteesta poiketen olla eräissä tapauksissa vähimmäisehtojen sijaan myös enimmäisehtoja, jolloin ne voivat syrjäyttää työntekijälle edullisemmat työsopimuksen ehdot.
Johtopäätöksenä korkein oikeus totesi, että työehtosopimuksella voidaan eräissä poikkeuksellisissa tapauksissa muuttaa työsopimuksessa sovittuja ehtoja työntekijän vahingoksi. Edellytyksenä on, että edullisemmuussäännön nimenomainen poissulkemistarkoitus käy selvästi ilmi työehtosopimuksen määräyksestä tai muutoin. Työehtosopimuksen määräyksistä johtuvat työsopimuksen ehtojen heikennykset eivät myöskään saa korkeimman oikeuden mukaan olla olennaisia, eikä työehtosopimuksella voida puuttua jälkikäteen erääntyneisiin tai jo ansaittuihin työsopimukseen perustuviin etuuksiin.
Mihin lopputulokseen korkein oikeus päätyi tässä asiassa?
Kyseessä olevassa tapauksessa työntekijä A:n kannalta edullisin työaikaa koskeva ehto olisi ollut A:n työsopimuksen työaikaehto. Edullisemmuusperiaatteen nojalla kyseinen ehto olisi tullut sovellettavaksi A:n työsuhteen ehtona, vaikka työehtosopimukseen on jälkikäteen otettu työsopimuksen työaikaehdon kanssa ristiriitainen, työntekijän kannalta heikompi määräys. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että tässä tapauksessa työehtosopimuksen sopimusosapuolten nimenomaisena tarkoituksena on ollut sopia edullisemmuussäännön poissulkemisesta ja siitä, että työehtosopimuksen määräystä tuli soveltaa kaikkien työtekijöiden työsuhteissa riippumatta työsopimuksen mahdollisesti edullisemmista ehdoista.
Korkein oikeus arvioi, että työehtosopimuksen määräykseen perustuva työajan pidennys ei ollut tässä tapauksessa niin olennainen, etteikö työehtosopimuksella olisi voitu heikentää työsopimuksessa sovittua työaikaehtoa. Täten korkein oikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus ja hovioikeus, että työehtosopimuksen perusteella tehdyllä paikallisella sopimuksella oli voitu pidentää A:n viikoittaista työaikaa puolella tunnilla. B Oy:n ei tullut korvata A:lle palkkaa puolen tunnin viikoittaisesta lisätyöstä.
31.03.2022
Toimistomme osakas, asianajaja, varatuomari, oikeustieteen tohtori Esa Schön on palkittu vuoden 2021 urheiluoikeuden Lauri Tarasti -palkinnolla. Palkinnon suurus on 3000 euroa.
Palkintolautakunta katsoi perusteluissaan Esa Schönin edistäneen merkittävästi suomalaista urheiluoikeutta. Merkittävimpänä perusteena oli Esa Schönin viime syksynä Helsingin yliopistossa hyväksytty väitöskirja koskien pelaajasopimuksia. Palkintolautakunta totesi väitöskirjasta seuraavasti: ”Schönin väitöskirjassa käsitellään joukkueurheilijoiden pelaajasopimuksia kattavasti, käyden läpi niin sopimusten tyypillisiä ehtoja kuin niiden oikeusvaikutuksia. Schön tutkii onnistuneesti sekä ammattilaisten että amatöörien sopimuksia ja niiden oikeusvaikutusten eroja. Tarkastelu tehdään ennen kaikkea työsopimuslain, sopimusoikeudellisten periaatteiden ja urheiluoikeudellisten erityispiirteiden avulla. Schönin kirjoitustapa on käytännönläheinen, mikä tekeekin väitöskirjasta erinomaisen käsikirjan kaikille joukkueurheilijoiden sopimusten kanssa työskenteleville.”
Lisäksi palkintolautakunta huomioi, että Esa Schön toimii monissa urheiluoikeudellisissa luottamustehtävissä.
Palkinto jaettiin nyt kolmatta kertaa. Lauri Tarasti -palkinnon arvo on 2500 – 3000 euroa riippuen saajan ansioituneisuudesta.
