Uusi liikesalaisuuslaki tulee voimaan tänään 15.8.2018. Sillä saatetaan kansallisesti voimaan Euroopan Unionin direktiivi liikesalaisuuksien suojasta. Uudistuksesta seuraa tiettyjä muutoksia myös työsuhteen osapuolten asemaan.
Työsopimuslain työntekijän salassapitovelvollisuutta koskeva 3 luvun 4 § pysyy lähes entisellään. Uudessa säännöksessä lähinnä selkeytetään lain sanamuotoa ja yhdenmukaistetaan eri laeissa käytettyä terminologiaa. Aikaisemmin käytetyn ilmaisun ”ammatti- ja liikesalaisuus” sijasta uudessa säännöksessä käytetään termiä ”liikesalaisuus”. Myös työsopimuslain kilpailukieltosopimusta koskevan 3 luvun 5 §:n säännöksen sanamuotoa on muutettu vastaavalla tavalla.
Uudessa säännöksessä korostetaan, että kiellettyä on nimenomaan työnantajan liikesalaisuuksien oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen työsuhteen aikana. Työntekijällä on luonnollisesti oikeus ilmaista liikesalaisuus, kun se on välttämätöntä työtehtävien hoitamiseksi. Oikeudettomasti hankitun eli esimerkiksi asiakirjoista, materiaaleista tai sähköisistä tiedostoista luvattomasti kopioidun tai jäljennetyn liikesalaisuuden salassapitovelvollisuus jatkuu kuitenkin myös työsuhteen päätyttyä.
Edellä mainituilla muutoksilla ei ole tavoiteltu asiallista muutosta vallitsevaan oikeustilaan. Niiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa säännösten sisältö uuden liikesalaisuuslain kanssa. Tästä syystä työnantaja ja työntekijä voivat edelleen mm. solmia työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuvan salassapitosopimuksen ja tehdä kilpailukieltosopimuksen samoin edellytyksin kuin ennenkin. Myös salassapitovelvoitteen laiminlyöntiin liittyvä vahingonkorvausvastuu pysyy entisellään ja mahdolliset riidat käsitellään edelleen ensiasteena käräjäoikeudessa.
Siviilioikeudellisessa lainsäädännössämme ei ole aikaisemmin ollut liikesalaisuuden määritelmää. Nyt liikesalaisuus määritellään liikesalaisuuslain 2 §:ssä. Tälläkään muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa vallitsevaa oikeustilaa, vaan selkeyttää sääntelyä. Liikesalaisuudella tarkoitetaan sellaista taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa omaavaa tietoa, joka ei ole helposti saatavissa, eikä tietoa tavanomaisesti käsitteleville yleisesti tunnettua, ja joka on pyritty kohtuullisin toimenpitein suojaamaan. Määritelmä on yhdenmukainen liikesalaisuusdirektiivin kanssa.
Käytännössä liikesalaisuudet voivat olla hyvin monentyyppisiä teknisiä tai taloudellisia tietoja. Liikesalaisuuksia voivat olla mm. valmistustiedot, testitulokset, liikeideat, hinnoittelutiedot, taitotieto, markkinaselvitykset, talousennusteet, kilpailija-analyysit, asiakasrekisterit ja yritysten hallinnollis-organisatoriset tiedot samoin kuin tietokoneohjelman lähdekoodi tai sen muu salassa pidettävä osa, kuten ohjelman rakenne, määrittely tai siihen sisältyvät algoritmit tai tietokannat. Myös ns. negatiivinen tieto eli esimerkiksi tieto yhtiön heikosta taloudellisesta tilanteesta tai siitä, että tietty valmistusmenetelmä ei toimi, voi olla liikesalaisuus.
Liikesalaisuuden ulkopuolelle jäävät puolestaan esimerkiksi alan yleiseen koulutukseen sisältyvä tieto sekä työntekijän tavanomaisen työskentelynsä osana hankkima yleinen kokemus ja taito eli työntekijän ammattitaito. Arvioitaessa sitä, onko kysymys liikesalaisuudesta vai ammattitaidosta, otetaan huomioon mm. tiedon yksityiskohtaisuus ja yrityskohtaisuus sekä se, onko kysymys muistinvaraisesta vai tallenteena tai kirjallisessa muodossa olevasta tiedosta. Jos tieto ei ole muistinvaraista, se on yksityiskohtaista ja se on vain yhden tai harvan yrityksen tiedossa, on kysymys todennäköisemmin liikesalaisuudesta kuin ammattitaidosta, ja päinvastoin.
Uutena säännöksenä lakiin otettiin myös vallitsevaa tilannetta selkeyttävä säännös työntekijän oikeudesta ilmaista liikesalaisuus työntekijöiden edustajalle, kuten luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle. Liikesalaisuuslain 6 §:n mukaan liikesalaisuuden ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, jos se on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi työnantajan irtisanottua työntekijän sellaisella perusteella, jolla on liittymäkohtia työntekijän epäiltyyn liikesalaisuuden oikeudettomaan käyttämiseen, tai edustajan toimiessa työntekijän asiamiehenä työsuhdekeksintöön liittyvässä palkkariidassa. Henkilöstön edustajalla on työsuhteensa aikana luonnollisesti vastaavanlainen saamaansa liikesalaisuutta koskeva salassapitovelvoite kuin sen hänelle ilmaisseella työntekijällä.
Työsuhteiden näkökulmasta merkittävimmät muutokset liittyvät liikesalaisuuslain kieltoa ja korjaavia toimenpiteitä sekä väliaikaista kieltoa koskeviin 8 ja 9 §:iin. Niiden mukaiset toimenpiteet voidaan aiemmasta poiketen kohdistaa elinkeinonharjoittajien lisäksi myös mm. näiden palveluksessa oleviin työntekijöihin. Tuomioistuin voi näin ollen jatkossa esimerkiksi kieltää liikesalaisuuden oikeudettomasti ilmaissutta tai käyttänyttä työntekijää jatkamasta tai toistamasta menettelyään tai työnantajan liikesalaisuudesta oikeudettomasti tiedon hankkinutta työntekijää ryhtymästä vastaisuudessa liikesalaisuutta loukkaavaan tekoon.
Lakimiehemme palvelevat Sinua kaikissa liikesalaisuuksia koskevissa kysymyksissä.
AA Esa Schön ja OTM Krista Turunen
