korvausta kilpailukieltosopimukseen sitoutumisesta. Kilpailukieltosopimus
Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päätyttyä. Käytännössä sopimuksella on rajoitettu yleensä työntekijän oikeutta siirtyä työnantajan kilpailijan palvelukseen tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Kilpailukieltosopimukset ovat nykyisin hyvin yleisiä erityisesti asiantuntijatehtävissä työskentelevillä, mutta ne yleistyvät jatkuvasti myös muissa tehtävissä työskentelevien keskuudessa. Kilpailukieltosopimukset eivät kuitenkaan ole työnantajan vapaasti harkittavissa, ja joissain tapauksissa sopimus voidaan katsoa jopa pätemättömäksi, minkä vuoksi työsuhteen osapuolten on hyvä tuntea kilpailukieltosopimuksia koskevat säännöt.
Kilpailukieltosopimus edellyttää erityisen painavaa syytä
Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän perustuslaissa turvattua oikeutta hankkia elantonsa valitsemallaan työllä. Tästä syystä niiden käyttöä ja sisältöä on rajoitettu työsopimuslaissa.
Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekemiseen on oltava työnantajan toimintaan liittyvä erityisen painava syy, jollainen voi olla mm. työnantajan tarve suojata liikesalaisuuksiaan. Liike- ja ammattisalaisuuksilla on nykyisin korostunut merkitys elinkeinoelämässä ja työnantajilla on siten usein perusteltu tarve niiden suojaamiseen. Liikesalaisuuksien suojaaminen onkin todennäköisesti yleisin syy kilpailukieltosopimuksen solmimiseen. Tavanomaisia perusteita kilpailukiellolle ovat myös työnantajan asiakaskunnan säilyttämisintressi sekä työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus.
Kilpailukieltosopimus, jolle ei ole edellä tarkoitettua perusteltua syytä, ei sido työntekijää. Kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituvien oikeudellisten seuraamusten ja mahdolliseen oikeudenkäyntiin liittyvän taloudellisen riskin vuoksi harva työntekijä uskaltaa kuitenkaan ottaa riskiä, että tulisi rikkoneeksi kilpailukieltoa. Myös oikeudellisesti velvoittamaton kilpailukieltosopimus rajoittaa näin ollen tosiasiallisesti työntekijän toimintamahdollisuuksia. Tästä syystä laissa tarkoitetun perustellun syyn olemassaolo on aiheellista selvittää jo sopimusta tehtäessä ja harkita, onko siihen sitoutuminen välttämätöntä.
Työntekijällä on oikeus saada korvausta kilpailukieltosopimuksesta
Työnantajan on maksettava korvausta työntekijälle kilpailukieltosopimuksesta sen keston ajan. Korvauksen suuruus riippuu kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta. Kilpailukiellon keston ollessa korkeintaan kuusi kuukautta, on korvaus 40 % työntekijän palkasta. Yli kuuden kuukauden mittaisen kilpailukiellon ajalta korvausta tulee puolestaan maksaa 60 %.
Korvaus maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen noudattaen työnantajan tavanomaista palkanmaksukautta, eli yleensä kerran kuukaudessa. Maksuajankohdasta on myös mahdollista sopia toisin, mutta vasta työsuhteen päättymisen jälkeen.
Olennaista on huomata, että työnantajalla on korvausvelvollisuus siitäkin huolimatta, että työntekijä työllistyisi heti työsuhteensa päättymisen jälkeen uudelleen.
Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä normaalisti korkeintaan vuodeksi työsuhteen päättymisestä lukien. Tätä pidempi sopimus katsotaan suoraan lain nojalla mitättömäksi lukuun ottamatta johtavassa asemassa olevia työntekijöitä, jodien kanssa voidaan sopia myös pidemmästä kilpailukiellosta.
Kilpailukieltosopimuksen kesto
Työsopimuslaissa on asetettu rajoituksia myös kilpailukieltosopimuksen kestolle. Kilpailukielto voi lähtökohtaisesti kestää enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijä saa kilpailukieltoon sitoutumisesta kohtuullisen vastikkeen, se voi kestää enintään vuoden.
1.1.2022 lukien laki on kuitenkin muuttumassa siten, että kaikki kilpailukieltosopimukset tulevat työnantajalle maksullisiksi. Keskeinen muutos nykytilaan verrattuna on, että työnantaja on jatkossa velvollinen suorittamaan työntekijälle laissa määritellyn korvauksen kilpailukiellon ajalta sen kestosta ja työntekijän asemasta riippumatta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijän palkan ja kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituuden perusteella. Rajoitusajan ollessa enintään kuusi kuukautta, työnantajan tulee maksaa korvaus, joka vastaa vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta rajoitusajan pituiselta ajalta. Jos rajoitusajan pituudeksi on sovittu yli kuusi kuukautta, korvauksen on oltava määrältään vähintään 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta vastaavalta ajalta. Korvaus tulee maksaa rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.
Lakimuutos koskee myös ennen sen voimaantuloa sovittuja kilpailukieltosopimuksia vuoden siirtymäajan kuluttua. Työnantajalla on siten velvollisuus maksaa korvausta myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa sovituista kilpailukieltosopimuksista siirtymäajan kuluttua, paitsi, jos kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika päättyy siirtymäajan kuluessa, tai työnantaja irtisanoo kilpailukieltosopimuksen siirtymäkauden aikana.
Kilpailukiellon rikkomisen seuraukset
Kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta aiheutuu lähtökohtaisesti vahingonkorvausvelvollisuus. Työsopimuslaki mahdollistaa kuitenkin sopimisen vahingonkorvauksen sijasta määrättävästä ns. sopimussakosta, jolla tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa vakiomääräistä korvausta. Sopimussakko on yleensä työntekijän kannalta vahingonkorvausta ankarampi seuraamus, koska se ei edellytä, että työnantajalle on aiheutunut rikkomuksen seurauksena vahinkoa, ja on riippumaton myös mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrästä. Työsopimuslain mukaan sopimussakko voi olla määrältään enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava. Kilpailukieltosopimuksella ei ole mahdollista sopia siitä, että työntekijä on velvollinen suorittamaan työnantajalle sopimussakon lisäksi vahingonkorvauksen tai korvaamaan työnantajalle aiheutuneen vahingon niiltä osin kuin se on suurempi kuin sopimussakko. Laki näet mahdollistaa sopimisen ainoastaan vahingonkorvauksen sijasta määrättävästä sopimussakosta. Johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kanssa on kuitenkin mahdollista sopia suuremmastakin sopimussakosta.
Milloin kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää?
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos sille ei ole laissa säädettyä perustetta. Se on lisäksi mitätön niiltä osin kuin se on työntekijän vahingoksi ristiriidassa edellä mainittujen sisällöllisten rajoitusten kanssa. Jos siis on sovittu esim. 12 kuukauden palkkaa vastaavasta sopimussakosta, ehto on mitätön kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän ylittäviltä osin. Kilpailukiellon sisällölliset rajoitukset eivät koske yrityksessä tai sen itsenäisessä osassa johtavassa asemassa olevaa tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevaa työntekijää. Näiden kanssa on siten mahdollista sopia laissa säädettyä pidemmästäkin kilpailukiellosta ja ankarammasta sopimussakosta, mutta myös näille on suoritettava korvausta kilpailukieltosopimukseen sitoutumisesta.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, kuten työnantajan tuotannollisin ja taloudellisin perustein suorittaman irtisanomisen vuoksi tai siksi, että työntekijä on purkanut työsopimuksen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi. Sopimus ei velvoita työntekijää myöskään silloin, jos perustetta kilpailukieltosopimukselle ei ole enää siinä vaiheessa, kun sopimukseen vedotaan, eli kun työntekijän tietoon työsuhteen aikana tulleet työnantajan liikesalaisuudet ovat sittemmin menettäneet merkityksensä eli esimerkiksi tulleet yleisesti tunnetuiksi.
Työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus
Työnantaja saa halutessaan irtisanoa kilpailukieltosopimuksen, mutta irtisanomista ei ole mahdollista tehdä enää sen jälkeen, kun työntekijä on ilmoittanut päättävänsä työsuhteen. Kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.
Palvelumme
Kuten edeltä voidaan todeta, kilpailukieltosopimukseen liittyy useita oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmakohtia alkaen siitä, onko sopimukselle työsopimuslaissa tarkoitettu peruste. Myös sopimuksen sisältö sekä se, mitä on pidettävä kiellettynä kilpailevana toimintana saattaa aiheuttaa epäselvyyttä. Lakimiehemme ovat perehtyneet kilpailukieltosopimuksiin ja niiden tulkintatilanteisiin ja tuntevat niihin käytännössä liittyvät ongelmakohdat. Palvelemme asiakkaitamme sopimuksia solmittaessa, niitä sovellettaessa ja niihin liittyvissä erimielisyystilanteissa. Olemme myös hoitaneet menestyksellisesti useita kilpailukieltosopimuksia koskevia oikeudenkäyntejä.