Salassapitosopimus työsuhteessa
Salassapitosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla toinen tai molemmat sopimuksen osapuolista sitoutuvat pitämään saamansa luottamuksellisen tiedon salassa ulkopuolisilta ja olemaan käyttämättä sitä oikeudettomasti hyödykseen. Salassapitosopimus voi olla yksipuolinen tai molempia osapuolia velvoittava. Työsuhteissa salassapitosopimus on yleensä yksipuolisesti työntekijää velvoittava sopimus, jonka tarkoituksena on suojata työnantajan liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuksilla tarkoitetaan sellaisia taloudellista arvoa omaavia tietoja, jotka eivät ole yleisesti tunnettuja tai helposti selville saatavissa ja joiden suojaamiseksi on ryhdytty kohtuullisiin toimenpiteisiin.
Lakisääteinen liikesalaisuuksien suoja
Työnantajan liikesalaisuudet saavat lain perusteella suojaa ilman erillistä salassapitosopimusta tai työsopimukseen otettua ehtoakin. Työsopimuslain 3 luvun 4 §:n mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista ulkopuoliselle työnantajan liikesalaisuuksia. Lakisääteinen salassapitovelvollisuus on voimassa myös työsuhteen päätyttyä, jos työntekijä on hankkinut tiedon oikeudettomasti. Työnantajan liikesalaisuuksia suojaavat mainitun säännöksen ohella työntekijän lojaliteettivelvollisuus, liikesalaisuuslain säännökset, sekä rikoslain 30 luvun 5 §, jonka nojalla eräät liikesalaisuuden rikkomiset voivat tulla rikosoikeudellisesti rangaistaviksi.
Salassapitosopimuksen solmiminen
Liikesalaisuuksien lakisääteinen suoja on voimassa pääsääntöisesti vain työsuhteen kestäessä tai rajattuna aikana sen päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi työnantajan intressissä voi olla suojan laajentaminen erillisellä salassapitosopimuksella tai salassapitoa koskevalla työsopimuksen ehdolla. Salassapitosopimukselle ei ole asetettu muotomääräyksiä lainsäädännössä. Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen ja kestoltaan määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Salassapitosopimus voidaan solmia heti työsuhteen alkaessa tai myöhemmin työsuhteen aikana. Sopimuksen sisältö on vapaamuotoinen, mutta siinä olisi hyvä määritellä ainakin sopimuksen osapuolet, sopimuksen tarkoitus, salassa pidettävä tieto, tiedon luovutus- ja käyttörajoitukset, sopimuksen voimassaoloaika, sekä sopimusrikkomuksesta aiheutuvat seuraamukset.
Sopimuksen sovittelu
Lähtökohtaisesta sopimusvapaudesta huolimatta salassapitosopimukseen, kuten muihinkin sopimuksiin, soveltuu oikeustoimilain 36 §:n mukainen mahdollisuus sovitella kohtuutonta sopimusehtoa. Työsuhteessa työntekijän katsotaan olevan työnantajaan nähden heikompi osapuoli, joten kohtuullistamissäännös voi tulla tavallista herkemmin sovellettavaksi. Joissain tapauksissa salassapitosopimuksen voidaan katsoa tosiasiassa vastaavan ainakin joiltain osin kilpailukieltosopimusta, jolloin sovellettavaksi voivat tulla myös työsopimuslain 3 luvun 5 §:n asettamat rajoitukset sopimuksen solmimiselle. Huomioitavaa on myös, että salassapitovelvollisuus ei kohdistu työntekijän ammattitaitoon. Salassapitosopimuksella ei voida rajoittaa työntekijän oikeutta käyttää ennen työsuhdetta ja sen aikana kerryttämäänsä ammattitaitoa.
Salassapitovelvoitteen rikkomisen seuraamukset
Lakiin tai sopimukseen perustuvan salassapitovelvoitteen rikkomisesta voi seurata työsuhteen päättäminen, vahingonkorvaus ja/tai rikosoikeudellinen seuraamus. Jos työntekijä rikkoo salassapitovelvoitteita työsuhteen kestäessä, voi työnantajalla rikkomuksen vakavuudesta riippuen olla oikeus irtisanoa tai purkaa työsopimus. Lisäksi työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle aiheuttamansa vahingon. Työntekijän rikkoessa salassapitovelvoitettaan työsuhteen aikana tai kahden vuoden aikana työsuhteen päättymisestä tämä voidaan myös tuomita rikoslain 30 luvun 5 §:n nojalla rangaistukseen yrityssalaisuuden rikkomisesta.
Palvelumme
Lakimiehemme ovat perehtyneet lakisääteisiin salassapitovelvoitteisiin ja salassapitosopimuksiin ja meillä on pitkäaikainen käytännön kokemus niin salassapitosopimusten laatimisesta kuin niitä koskevien erimielisyystilanteiden hoitamisesta. Palvelemme asiakkaitamme kaikissa lakisääteistä salassapitovelvoitetta, salassapitosopimuksia ja salassapitovelvoitteen rikkomista koskevissa asioissa.
