Paikallista sopimista koskeva sääntely muuttui 1.1.2025
Paikallista sopimista koskevan lakimuutos tuli voimaan 1.1.2025. Tässä yhteydessä muutettiin mm. työsopimuslain, työaikalain, vuosilomalain, opintovapaalain, yhteistoimintalain sekä työehtosopimuslain työehtosopimuksen tekemistä ja paikallista sopimista koskevia säännöksiä. Säännösmuutoksen jälkeen mahdollisuudet yritys- ja työpaikkakohtaiseen sopimiseen laajenivat olennaisesti.
Työlainsäädännöstä poikkeaminen yrityskohtaisella työehtosopimuksella tuli mahdolliseksi
Muutoksen myötä niistä työlainsäädännön säännöksistä, joista aikaisemmin oli mahdollista sopia vain valtakunnallisella työehtosopimuksella, on mahdollista poiketa jatkossa myös työnantajakohtaisella työehtosopimuksella. Asiasta on otettu säännökset työaikalain 34 §:ään, vuosilomalain 30 §:ään, opintovapaalain 13 a §:ään ja yhteistoimintalain 38 §:ään, joiden mukaan kyseisten lakien ns. puolipakottavista säännöksistä on mahdollista poiketa jatkossa paitsi valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäliittojen myös yksittäisen työnantajan ja valtakunnallisen työntekijäliiton tai sellaisen jäsenyhdistyksen, kuten yhdistysmuotoisen ammattiosaston välillä tehdyllä työehtosopimuksella.
Yleissitovan työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopiminen mahdollistettiin
Aikaisemmin järjestäytymättömällä työnantajalla ei ollut mahdollisuutta poiketa yleissitovasta työehtosopimuksesta silloinkaan, kun paikallinen sopiminen oli mahdollistettu työehtosopimuksessa. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että yleissitovaan työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytymättömissä yrityksissä ei ollut mahdollista tehdä työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä poikkeavia paikallisia sopimuksia toisin kuin järjestäytyneissä yrityksissä. 1.1.2025 voimaan tulleen lain muutoksen myötä tämä tuli kuitenkin mahdolliseksi. Jatkossa myös järjestäytymättömillä työpaikoilla voidaan soveltaa kaikkia yleissitovan työehtosopimuksen paikalliseen sopimiseen kelpuuttavia määräyksiä samalla tavalla kuin alan työnantajaliittoon järjestäytyneissä yrityksissä. Tämä koskee myös työntekijöitä lähettävien ulkomaisten yritysten ja sen Suomeen lähettämien työntekijöiden välisiä paikallisia sopimuksia.
Yleissitovan työehtosopimuksen perusteella tehtävä paikallinen sopimus on tehtävä työehtosopimuksen valtuutuksen rajoissa ja siinä edellytettyjen osapuolten ja menettelytapojen mukaisesti lukuun ottamatta työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä. Näin ollen sopimus on tehtävä luottamusmiehen kanssa, jos työehtosopimus tätä edellyttää, ja luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus sitoo kaikkia kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä näiden järjestäytymisestä ja työsuhteen alkamisajankohdasta riippumatta. Järjestäytymättömillä työntekijöillä on kuitenkin oikeus valita enemmistöpäätöksellä luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu edustamaan heitä paikallista sopimusta koskevissa kysymyksissä. Tällöin paikallinen sopimus on tehtävä luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun kanssa.
Luottamusvaltuutetun asemaa vahvistettiin
Muutoksen yhteydessä yleissitovia työehtosopimuksia koskevaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:ään ja järjestäytyneitä työnantajia velvoittavia ns. normaalisitovia työehtosopimuksia koskevaan työehtosopimuslain 5 a §:ään otettiin lisäksi säännökset paikallisesta sopimisesta luottamusmiehen puuttuessa. Niiden mukaan paikallinen sopimus voidaan tehdä luottamusmiehen puuttuessa luottamusvaltuutetun kanssa, jos työehtosopimuksessa ei ole sovittu vaihtoehtoisesta tasapuoliset sopimisedellytykset turvaavasta sopimismenettelystä.
Samalla, kun laissa mahdollistettiin paikallisen sopimuksen tekeminen luottamusvaltuutetun kanssa, työsopimuslain 13 luvun 3 §:ään otettiin säännöksiä, joiden tarkoituksena on parantaa luottamusvaltuutetun edellytyksiä paikalliseen sopimiseen. Sen mukaan, jos luottamusvaltuutettu tekee henkilöstön edustajana paikallisia sopimuksia, työnantajan on edistettävä tämän osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen liittyviä valmiuksia siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöstön edustajan tehtävän hoitamiseksi. Lisäksi työnantajan on annettava luottamusvaltuutetulle sopimuksen tekemiseksi tarpeelliset tiedot sekä varattava tälle riittävä harkinta-aika sopimusta neuvotellessa ja tilaisuus käsitellä sopimuksen sisältöä ja merkitystä yhdessä henkilöstön kanssa ilman työnantajan läsnäoloa. Luottamusvaltuutettu on siten oikeutettu järjestämään esimerkiksi tilaisuuden, jossa sopimusluonnosta käsitellään henkilöstön kesken.
Lisäksi luottamusvaltuutetun kanssa tehty paikallinen sopimus on irtisanottavissa sen kestosta riippumatta puolin ja toisin kolmen kuukauden irtisanomisaikaa tai sitä lyhyempää paikallisessa sopimuksessa tai työehtosopimuksesta sovittua irtisanomisaikaa noudattaen, minkä jälkeen siirrytään noudattamaan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä sellaisenaan.
Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset
Työnantajaliittoon järjestäytyneessä yrityksessä luottamusmiehen tai muun työehtosopimuksen tarkoittaman työntekijöiden edustajan kanssa tehty paikallinen sopimus saa lähtökohtaisesti työehtosopimuksen oikeusvaikutukset. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että työnantaja- ja työntekijäliitto ovat velvollisia valvomaan sen noudattamista sekä pidättäytymään siihen kohdistuvista työtaistelutoimenpiteistä. Toiseksi tällaista paikallista sopimusta koskevat erimielisyydet ratkaistaan viime kädessä työtuomioistuimessa.
Sen sijaan silloin, kun paikallinen sopimus tehdään työehtosopimuksessa edellytetyn henkilöstön edustajan eli yleensä luottamusmiehen puuttuessa luottamusvaltuutetun kanssa, paikalliseen sopimukseen ei liity työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia eivätkä työnantaja- ja työntekijäliitot siten myöskään valvo sen noudattamista riippumatta siitä, onko kysymys järjestäytyneestä vai järjestäytymättömästä yrityksestä. Tällöin paikallista sopimusta valvoo työvoimaviranomainen, jonka tehtävänä on valvoa paitsi paikallisten sopimusten sisältöä ja noudattamista, myös sitä, onko paikallinen sopimus tehty työsopimuslaissa edellytetyllä tavalla sekä yleissitovassa työehtosopimuksessa annetun valtuutuksen rajoissa ja siinä edellytettyjen menettelytapojen mukaisesti. Tästä syystä työnantajan on toimitettava yleissitovan työehtosopimuksen nojalla henkilöstön edustajan kanssa tehty paikallinen sopimus työsuojeluviranomaiselle. Toimittamisvelvollisuuden tehosteena on työsuojeluviranomaisen määräämä laiminlyöntimaksu.
Tällaista paikallista sopimusta koskevat erimielisyydet ratkaistaan viime kädessä yleisessä tuomioistuimessa eli ensivaiheessa käräjäoikeudessa työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden välillä käytävässä oikeudenkäynnissä.
